Pohdin, pitäisikö 8 kuukauden vauva vieroittaa rinnasta. Jaan omat ajatukseni ja kokemukseni imetyksen jatkamisesta.
Kun vauva syö läpi yön 8kk iässä alkaa äidin kroppa jumittaa. Esikoinen oli tissimies ja samoilla jalanjäljillä kulkee kuopus. Hän on nyt 8kk ja kehittynyt tosi hienosti. Täysimetin häntä 6kk ja 7kk iässä alkoi kiinteät tippumaan hyvin. Öisin olen imettänyt 6-8 kertaa yössä alusta tähän saakka. Nukumme perhepedissä ja imetys tapahtuu usein puolhorroksessa samalla kyljellä. Viime aikoina hän on ollut tissillä melkein taukoamatta aamuyöt. Tosi hyvin olen jaksanut mutta eilen tuntui etten pääse sängystä ylös ja päätäkin särki. Kroppa on aika loppu myös vauvan kantelusta. Onneksi tänään on osteopaatti. Päätin myös järkätä suoramyyntitiimilleni Saunajoogavuoron ja aloitan sen Cannesin reissun jälkeen. Lähdemme pitkästä aikaa lomakotiimme. Voit seurata reissukuvia Instagramista ja blogeja on luvassa huhtikuussa.
Olen miettinyt yösyötöistä vierottamista. Esikoinen vieroitettiin vuoden iässä ja sen jälkeen hän söi aina kerran viideltä aamuyöllä vuoden ja 8kk ikään saakka sekä toki päivisin myös. Itse en pysty nukkumaan vieressä ja olemaan antamatta tissiä. Se on ollut aina se helppo ratkaisu, kun toinen äheltää vieressä. Olen itse opettanut hänet siihen, että tissi tulee suuhun kun vähänkin inahtaa. Palvelu siis pelaa tehokkaasti. Kauhistuttaa jo valmiiksi viedä tämä öinen ilo pojalta. Mutta pakko se on tehdä, jotta pysyn itse kunnossa. Toivottavasti vieroitus onnistuu nopeasti ja helposti. Kun vieroituksen aika on nukun esikoisen kanssa työhuoneessa ja palaamme perhepetiin sitten mahdollisimman pian. Vieroitus täytyy tehdä miehen työvuorojen mukaan. Toivottavasti ennen yksivuotissynttäreitä eli kesällä.
Me emme nukkuneet A:n vauva-aikana perhepedissä, mutta vieroitin häntä hieman rinnasta juuri samassa iässä, kun hän olisi syönyt useamman kerran yössä rintaa. Imetyksen lopetin kokonaan kun neiti oli vuoden ja 3kk ikäinen ja mies hoiti sen. 🙂
Minä olen tässä asiassa täysin erilainen "lapsentahtinen" , sillä olen huomannut aika monen lapseni kanssa (poikkeuksiakin kahdeksaan erilaiseen persoonaan mahtuu) että se on tietty vaihe ennen "oho olen jotain muuta kuin vauva" – vaihetta sillä itse lapsella tuo yösyöttöjen tai yleensäkin yöllä kukkumisen vaihe. vertaisin sitä omasta kokemuksestani vaiheeseen joka meillä on tullut aina ennen eskari-ikää, jolloin lapsi ehkä hetkeksi pysähtyy miettimään kuinka haluaisikaan olla vielä pienempi kuin onkaan, mutta ottaakin sitten sen askeleen eteenpäin.
Toki, jos äiti on väsynyt, niin siitä ei ole iloa kellekään, joten tekisin tasan omien tuntemusten mukaan. Itse olen kuitenkin kokenut, että lapsi tarvitsee sen vaiheen jolloin vielä "saa" olla niin sanotusti vauva ja kypsyy kyllä sitten siitä taas eteenpäin ihan huomaamatta, melkein.
Samankaltaisessa tilanteessa, poika kohta 8kk, söi vielä viikko sitten 6-10x yössä perhepedissä. Nyt alkaneet yöt tällä viikolla parantua. Liekö sattumaa, mutta olen lueskellut Pantleyn (the no-cry sleep solution) kirjaa ja seurannut muutamia neuvoja. Kannattaa vilkaista, jos ei ole jo tuttu. Toivottavasti teidän (ja meidän) yöt paranisivat.